Hei, Olen 62v työssäkäyvä suomalainen mies, Oulussa syntynyt (molemmat vanhempani olivat kantasuomalaisia). Olen eroamassa vaimostani hänen aloitteestaan, vieläkään täysin ymmärtämättä miksi näin on käynyt, mutta nähtävästi peruuttamattomasti näin tulee tapahtumaan. Olen mitoiltani 179/80 ja fysiikaltani nuorekas, niin että useimmiten minun oletetaan olevan vähän päälle nelikymppinen. Nuorekas olen myös mieleltäni, jopa niin että mieluummin luen ja harrastan sarjakuvia (siis niitä "oikeita" taiteellisia sarjakuvia kuten Corto Maltese ym.) , kuin kirjoja, koska koen maailmaa enemmän visuaalisesti ja tunteellisesti, kuin pelkän tekstin kautta. Osaan kyllä lukea kirjojakin halutessani, en ole mikään idiootti, Ä.O.ni on korkea mutta visuaalisesti suuntautunut. Tästä johtuen pidän erittäin paljon myös laadukkaista elokuvista, tietty myös äijä-elokuvista (Bullitt!!) ja suprise suprise myös romanttisista (myös ns "hömppä-elokuva" voivat olla laadukkaita, koska ne koskettavat sun tunteita, niinkuin esim. Uneton Seattlessa (Meg Ryan ja Tom Hanks, my favorite actors), Pretty Woman, ja monet muut). Joo, kai olen "tunteellinen" kun katson noita aina kerta toisensa jälkeen uudestaan. Vaimonikin tykkäsi joistain noista, kuten Kun Harry Tapasi Sallyn, mutta hän oli hyvin vähän romanttinen, mitä olisin toivonut hänen olevan enemmän, vaikka olimme yli 30v yhdessä. Elokuvista tykkään älyttömästi myös Woody Allenin leffoista, osa hieman alakuloisia, mutta kaikki ihan huippuja. Manhattanin loppukohtausta ei voi katsoa itkemättä, eikä minusta miehisyyteni siitä kärsi, Mariel Hemingwayn osasuoritus on suoraan sanottuna ylimaallinen, ja Woody liikuttava anoessaan rakkautta. Huolehdin ulkonäöstäni, enkä pukeudu mihin tahansa rääsyihin, en edusta nykyistä huppari/verkkari-osastoa. Tykkään myös kuunnella paljon kaikkea hyvää musiikkia ihan laidasta laitaan linjalla Vikingarna-ABBA-Hurriganes-Luis Miguel-Jazz klassikot-Sinatra-Madonna-Prad Paisley ja kaikkea mahdollista siitä väliltä ja sen ulkopuolelta. Metalli ei ole minusta musiikkia vaan melua. Olen myös wanna-be-kitaristi , tuossa nurkissa on muutama Fender joita välillä rämpyttelen jotenkuten, enempi kuitenkin vain tykkään omistaa kauniita soittimia kuin Stratocaster ja Telecaster, kun ne on niin upeita. Vähän samaa voisin sanoa maustani naisten suhteen. Siis niiden naisten suhteen jotka huomaan ja ovat ilo silmälle. En välttele myöskään nuorten naisten katselua. Naisella, joka todella kääntää pääni, on kaunis luonne (tärkein!), kauniit kasvot, kaunis hoikka vartalo, kauniit mielellään pitkähköt hiukset, kaunis pukeutuminen ja kauniit sääret. Joo, voit sanoa, että in your dreams gardpa, mutta eikös tää ole vähän niinkuin kirje joulupukille: Please santa, make my wish come true. No, todellisuus voi osoittautu toiseksi, mutta jos joku lähellekään toivettani osuisi kohdalle, olisihan se vähän kuin lottovoitto: Mahdollisuus voittaa on 1 / 18 643 560. Eli mahdollisuus on siis olemassa! Olen siis kaikesta ed. mainitusta päätellen hieman yksinäinen. pärjään kyllä, mutta toivoisin löytäväni jonkun, en välttämättä elämänkumppania, mutta jonkun jonka kanssa voisi käydä syömässä, käydä iltakävelyllä, rakastella? (aika tärkeä), ja joka kestäisi katsoa minun kanssa jonkin tyhmän romanttisen hömppäelokuvan, tai jopa jonkun Woody Allen leffan. Enmää tiedä onko tässä mitään järkeä tätä ilmoitusta laittaa, mutta onko elämässä muutenkaan mitään järkeä, niin että miksei. Nakataan nyt viehe tähänkin ja katsotaan nappaako, jos ei niin haetaan sitten cittarista lohta, maistuuhan se sekin.